moottoriveneily.foorumi.eu

Noniin, projekti pääsi käyntiin kun nuppi irroitettiin rikistä, edellinen remppaaja oli laittanut kaikkiin kierteisiin rasvaa joten kaikki pultit aukesi todella hyvin. Konetta on rempattu muutamia vuosia sitten ja silloin vaihdettu siihen wisecon männät ja kantta ilmeisesti vähän laskettu. CDI boksi on myös vaihdetti jossain vaiheessa CDI Electronicsin boksiin.

Ennen aloittamista piti miettiä projektille tavoite ja millä siihen pääsee eikä lähteä vaan mutu:lla viilaamaan. Tehoa tarvitaan lisää, ja sitä saa a)lisäämällä vääntöä tai b) nostamalla tehollisia kierroksia. Väännön nostaminen tapahtuu pääsääntöisesti nostamalla, puristussuhdetta, kuutioita tai ahtamalla josta puristussuhteen nosto sopii ainoastaan tähän projektiin. Puristusten nosto on sekin kaksiteräinen miekka koska se rasittaa laakereita kovasti enemmän, luin jossain että itse puristussuhteen (dynaaminen) nosto yhdellä tuplaa laakereihin kohdistuvan voiman=puolittaa niiden kestoiän. Myöskin liian kova puristussuhde alkaa isoilla kierroksilla taistella itseän vastaan eli kierrokset eivät "veny" vaan stoppaa kuten seinään.

Tutkittuani tätä 50:sta ja tehdessäni vähän laskelmia huomasin että siinä on erilainen filosofia käytetty kuin esim aikaisemmin projektoitu 20:nen. Molemmissa toki perus layout jossa yksiosainen pakokanava, kaksi huuhtelukanavaa ja yksi boosti kanava. Mutta 20:ssä on vähän leveämmät kanavat miedommilla asteilla kun 50:ssä lisäksi 50:ssä on suhteellisesti pienemmät huuhtelukanavat. Määritin näille kanaville nyt sellaiset asteet että paras teho olisi 6500 kierroksella ja aikalailla yhtä leveällä tehoalueella kuin ennenkin. verrattuna esim 70CES niin sillä on näillä samoilla kriteereillä laskettuna paras teho 6750rpm. Eli himpun verran miedompi kun 70CES.

Kaasareihin en koske , suuttimia toki voi joutua kokeilemaan erilaisia mutta muuten jäävät vakioiksi. Läppärungot sen sijaan ahdistaa joten niitä tullaan muokkaaman niin paljon kun mahdollista.

Lohkossa on nyt pyöristettu kampikammiossa kaikki terävät kulmat virtausten parantamiseksi, kanavat osittain tehty, muutamassa kuvassa näkyy boostkanavassa oleva pursejämä joka on aika roisi jätös tehtaan jäljiltä, näitä siis poistetaan mutta sitten ihan ajoituksia muutetaan paljonkin.

tää on nyt just sitä virittämistä mitä tänne kaivattiin ja hyvät kuvat on myös.

Kerrohan meille mutuviilaajille,miten määritit vetoalueen?
Onko siihen joku laskukaava?
Mitä meinaat tehdä pakoputkelle,sillä on suuri vaikutus vetoalueeseen?
Samaa mieltä oon,että kova ruttu syö laakerit,mutta ei voimaa muuten synny.
Ja ennakko tappaa kierrokset,ei kovat puristukset

Nyt on lohkon osalta viilaukset tehty ja muutama lisäkuva.

Tehoalue ja miten sen määrittelin.

Tämä on oikeastaan monen erisuunnasta tulleen tiedon yhteensovitus. Ja kun tiedetään että perämoottorin pakoputkesta ei saa lähellekään niin hyvää kun esim mp-putkesta niin täytyy
tämäkin ottaa huomioon kun koneen kokonaisuutta miettii. Hyvä esimerkki on että nyt tässä moottorissa on melkein sama pakoajoitus kun tyypillisessä 2t 125cc crossissa ja tämä koska crossissa vetoaluetta jatketaan putken vetoalueella ylöspäin, eli karkeasti kaksi "tehopiikkiä" jotka sitten yhdistyy.

Yksinkertaistettuna niin ajoitusten osalta menee aika lailla näin että pakoaukolla asetetaan max kierrosalue ja huuhteluilla ja näiden kahden suhteella sitten miten kapea tai leveä alue on.
Koneesta saatavaa tehoaluetta voidaan kuvailla jopa laatikolla jossa on tietynmäärän hiekkaa, sen hiekan voi kasata sitten haluamaan paikkaan mutta määrä on sama.

Mutta joo. On mulla sellainen yksinkertainen softa millä noita virtauksia eri ajoituksilla lasketaan eri kierrosluvuille, kun tiedän että vakiokoneessa on max teho 5000 rpm olen
käyttänyt sitä perusvirtauksena ja ajatellut että jos samanlainen virtaus saadaan tuotettua 1k ylempänä maks teho siirtyy myös sinne, ei ihan ole näin yksinkertaisesti mutta suuntaa antava.
Olen myös käyttänyt vertailuna esim XR2, 70CES ja Yamato 302 ajoituksia niin aika hyvin on linjassaa nyt CES ja Yamaton kanssa, XR2 on vähän miedompi.
CES:ssä on suhteessa paljon leveämmät kanavat joten se piti tässä kompensoida vähän pidemmillä ajoituksilla koska ei kanavia voinut suurentaa tarpeeksi.Olisi voinut
lisätä huuhtelukanavia jyrsimällä putkeen sormikanavat mutta jätin sen vielä tekemättä vielä, niissäkin on omat juttunsa että onnistuu.

Lisäksi olen tavannut läpi nämä 2t virityksen vanhat opukset jossa löytyy hyvin perustietoa mutta täytyy osata sitten sovittaa vähän kun ei ole käytännössä koko putkeä käytettävissä.
Esim Jennings:n kirja: https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q= ... qCxILowdeH

Näistä sitten alkaa löytymään se ajoitus ja sitten täytyy sovittaa huuhtelut vielä että saadaan täytöstä koneeseen, jos viilaa pelkkää pakoa niin ei pitkälle riitä, koneesta ja std kanavien suhteesta tietenkin riippuen. Tässä 50:ssä oli aika pienet huuhtelut suhteessa pakoon ja niitä ei oikein voinut suurentaa joten ajoitusta piti lisätä vähän kikkaillen mäntään tehdyillä lovilla.

Putki laitetaan myös kunhan kerkeän saamaan sen rikistä pois mutta seuraavan varmaan läppärungot tulee työn alle.

pitää kokeilla omalle 50 viilaa näyttää kans

Viikonloppuna aletaan työstämään läppiä ja läppärunkoja. Nykyiset läpät on ilmeisemmin CCMS "race" läpät paksuudesta ja materiaalista päätellen. Nyt laitetaan paljon ohuemmat jotka toimii todennäköisesti paremmin, ainakin pikkuyammussa oli näin. Yleensäkin ohuemmat läpät ovat aina paremmat jos ovat vaan tarpeeksi jäykät, ohuet läpät tosin kuluvat nopeammin.
Paksut ja kestävät läpät kuten nämä rajoittavat ihan turhaan seoksen pääsyä kampikammioon, varsinkin jos koneessa on matalahko kampikammion puristussuhde.

muokkaisin rajoitinlevyt tuohon tyyliin.

Läppärungot käsitelty. Kuten tuossa aiemmin totesin niin ovat ahtaat. Muokkasin näitä niin että poistin keskituen ja avarsin kyljistä sisäpuolelta ja pyöristin vaakapalkin jotta virtaus olisi parempi. Virtauspinta-ala kasvoi n. 20%, ei paljon mutta enempää ei juuri saa. Läppien stoppareita käänsin hitusen auki(itseasiassa niin paljon kun mahtuu, ottaa lohkoon kiinni), väli on alunperin 6mm ja nyt on noin 8-9mm joten varmaan ihan ok, suhteellisesti iso muutos kuitenkin.

ajattelin vaan että tuo tasainen rajoitinlevy olisi ollut läpille hellempi. mutta tämä nyt oli vaan mutu.

Tollanen tasainen ei mahdu, tai sellaisella aukeaa läpät paljon vähemmän mutta voi olla ihan hyvä muuten , tuollaisiahan ne yleensä on.

Nuo omat on nyt niin paljon auki että ottaa lohkoon kiinni sekä ylhäältä että alhaalta.

Kannesta otettu pois sen verran mitä voi , että saisi vähän viilatessa menetettyjä paineita takaisin.

Kyllä nuo on surkeet nuo palotilat, mikä tuli omassakin koneessa todetuksi. Mitenköhän toimis hemi palotiloilla ja oikeilla männillä. Laakerointi hajois ainakin.

60-90 hv 3 sylinterisissä jo aika lähellä hemiä. isommista moottoreista en tiedä. mikähän tossa palotilassa on tehtaalla ollut ajatuksena.

En nyt tuomitsisi kantta ihan näin jyrkästi, ei ne hemi palotilat itsessään mitään auta ja itseasiassa sekään muoto ei välttämättä ole se mitä tavoitellaan vaan sellainen vaan tulee monasti
jos ekaksi a) määritellään squish alue ja b) määritellään minkälainen puristussuhde halutaan. Sen jälkeen palotilasta tulee tietynmuotoinen yleensä. Uudemmassa -95-> 40/50hv koneissa on erlainen kansi jossa tulppa keskellä ja on "squish" alue mallinen amme palotilalla.

Squish kannella on monia hyviä puolia joista ehkä isoin se että männän reuna pysyy kylmempänä koska squish alueella oleva seos ei pala. Muita juttuja on että sallii kovemmat puristukset detonoimatta ja seos palaa nopeammin eli ei tarvita niin paljon ennakkoa mikä taas on hyvä juttu.

Omaan mietin kanssa tuollaisen uudenmallisen kannen hommaamista mutta koska mulla on männän reuna työstetty epäilen ettei squishi toimisi halutulla tavalla joten käytän tätä vanhaa kantta vähän miedommilla puristuksilla. Tehossa en usko että ero on enempää kun 1-2hv maks verrattuna siis kunnolla tehtyyn squishi kanteen.

Kone koekäytettiin viikonloppuna mutta videota en varmaan saa tänne laitettua kun on liian iso, mutta löytyy FB postauksena SVV ryhmässä.

No kyllä se squishi on se juttu, ja sen leveys suhteessa varsinaiseen palotilaan. Myös avautumiskulma olisi hyvä saada oikeaksi. Ei paljon kaksipyöräsissä tuollaisia zetorin kansia näy.....

Kaksipyöräiset on kyllä kovinkin tutut sekä 2 että 4 tahtiset. Perheessä kolme harrasti crossia useiden vuosien ajan ja eri pyöriä on kaikenkaikkiaan ollut 24kpl 9 vuoden ajalla,
ja voi sanoa että melkein kaikkia on tullut laitettua

Mutta takaisin kanteen. Onhan se squish kansi parempi en sitä kiellä mutta ei se teho-ero mikään iso välttämättä ole. Tottakai squish ala prosenteissa vaikuttaa ja normaalisti käytetty
noin 50% on eräänlainen kompromissi. mitä enemmän haluaa tehoa sitä pienempi squish ala mutta se taas nostaa detonointi herkkyyttä. Eli jos miettii että mentäisi tässä äärisuuntaan niin se tarkoittaisi ettei squish aluetta olisi ollenkaan.. Mitä isompi ja paksumpi squish alue sitä enemmän seosta jää palamatta. Squish alueen paksuus, ala ja avautumiskulma muodostaa MSV:n eli seoksen virtausnopeuden. Tämä ei saa olla liian iso koska muutoin se voi syttyä itsekseen.

Squish palotilan toinen hyvä juttu on että koska se kokoaa palavan seoksen yhteen pienelle alueelle jolloin se palaa nopeammin mahdollistaen korkeammat kierrokset. Tämä
ei ole kuitenkaan mikään ongelma ainakaan tässä perämoottorissa joka ei kierrä kovin paljon.

Dynon rakentaminen alkaa jossain vaiheessa jotta selviää mitä tästä koneesta saadaan tehoja pihalle

joko ajettu

On niin hyvin pakattu talvisäilöön että jää keväälle. Dynoa rakentamassa..

Oletko rakentamassa jarru- vai inertiadynoa? Vai kuormituspotkurilla?

Ihan jarru mallinen. Inertiamallinen oli ajatuksissa mutta käytännössä olis ollut vaikea toteuttaa, enkä ihan innostunut ajatuksesta että joku 100-200kg vauhtipyörä pyörii 4000rpm.. testipotkurin kautta ei tehoja saa selville joten jarruversio tästä nyt tulee.